Vitsaus - Halveksuen Ja Häpäisten Lyrics

Aatoksiini ajan takaa katson karua maisemaa
Pohtien pakana-aikaa, arpea ajan suolaamaa
Katson eiliseen kaukaiseen, maahan pakanain pesimään
Pohtien pohjolan juurten joutuneen kerran häpeään

Herään Hornan kallioilta, häpeä jäytää jylhyyttään
Herään harkitsevin miettein maata pyhästä pesemään
Herään raivon repimänä kappalettani kokoamaan
Kannattelen kirveen vartta polkiessani pyhän maan

Ihmismielen musta lammas niin valkoisissa villoissaan
Tuhkatuilla tasangoilla kyvyttömän kuninkaansa
Poistunutta paimentaan peloissaan katsoo kysyen
Vihan varjon verhotessa autuaan pelkoon Perkeleen

Autuas alistettuna polvistuu pelkoon pimeyden
Kuollut krusifiksi katsoo lammastaan läpi liekkien
Raa'an raivon riivaamana halveksuen ja häpäisten
Hurmeisessa hurmiossa laupiaan lihan läpäisen

Viillot verta vuotavina autuas armoa anoen
Kädet kohti korkeuksia turhaan taivasta rukoillen
Pappisvihan peittäessä pyhän miehen hurmeeseensa
Vaipuu vainaa valheinensa hautaansa hyisten hankien

Routa ruumiin raiskattuna sulkee syliinsä syvyyteen
Kuollut kylmän kukistama katoaa kaamospimeyteen
Sielu syntiä syleilevä surmannut on tuon saastaisen
Henki vihan herättämä vuodatti veren voittaakseen

Teuraskaritsasi tavoin veresi puna verhoaa
Kamaraa johon et kuulu kristityn kiron raiskaamaa