Taivaalla kuu tuskin hengissà  à  à  à  à  à  à  à ¤à  à  à  à  à  à  à  à ¤n
keskellà  à  à  à  à  à  à  à ¤ hauraiden pilvien virtaa.
Juro vartiomies palatsin luona
katsoo vihoissaan tornikelloon.
Uskoton vaimo on menossa kotiin,
hà  à  à  à  à  à  à  à ¤nen kasvonsa kovat, sulkeutuneet,
ja uskollista polttaa kaipuu,
jota unen tiukka syleily ei saamuta.
Ja mità  à  à  à  à  à  à  à ¤ heistà  à  à  à  à  à  à  à ¤? Viikko sitten huokasin,
heitin maailmalle hyvà  à  à  à  à  à  à  à ¤stit. Mutta huoneessa
ilma on tunkkainen ja là  à  à  à  à  à  à  à ¤hdin puistoon
katsomaan tà  à  à  à  à  à  à  à ¤htià  à  à  à  à  à  à  à ¤, koskettamaan lyyraa.