Kituvan verinen kyynel
Anomuksena armon
Valuu kasvoilla vääristyneillä
Tuskasta tuntemattomilla
Verikoston kierre päättymätön
Perikato päässä pimeän tunnelin
Kitketään suvulta juuret
Latvatkin harvennetaan
Silmä silmästä, hammas hampaasta
Haava haavasta, ruhje ruhjeesta
Velat peritään henki hengestä
Loukatun riistetty kunnia
Alistettuna häpeään
Turha kääntää toista poskea
Odottaa enää uutta iskua
Nyt joudut katsomaan, miltä tuottamasi tuska näyttää peilissä
Tunne, kuinka pilkkasi osuu omaan nilkkaasi
Silmä silmästä, hammas hampaasta
Haava haavasta, ruhje ruhjeesta
Velat peritään henki hengestä
Verivelat jälkipolville
Perinnöksi annetaan
Kaunoja ikiaikaisia ei
Aikakaan pysty kultaamaan
Elon iltaan punaiseen
Nyt vuorollanne astukaa
Ei sopu sijaa anna
Kun koston laki kukoistaa
Kunniaa vaalitaan
Raaja raajasta
Vääryydet oikaistaan
Henki hengestä
Sukupolvet toisensa jälkeen
Maahan vajoaa
Epäsuoraa tulta
Lähipiirikin kyllä osansa saa
Veli veljensä hautaan laskee
Hiljaa itsekseen rukoilee
Terään tahkoaa kirveen
Tavoite mielessä selkenee
Kunniaa vaalitaan
Silmä silmästä
Vääryydet oikaistaan
Hammas hampaasta
Kovalla kovaa vastaan
Raaja raajasta
Koston laki kukoistaa
Henki hengestä