Pilven pÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂältÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä tipahdan, kaipaan humalaa
HetkeÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä seuraavaa en tahdokaan muistaa
SinisiÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä enkeleitÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä turvaamaan tarvitsen
Kutsuusi vastaan vaikka sulle kuulu en
Hei, tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂänÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä yÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂönÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämme sen
Yhteisen himon salaisuuden
Totuuden unohtumaan jÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂälleen saat
Ennen aurinkoa taas karkaat
Kosketuksen poltteeseen taas mÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä vajoan
Peilikuvaani painaudun ja pysÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäytÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän ajan
Tulevaisuus tummuu pois, kun aamu sarastaa
En sua kiinni saa, tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä on rakkautta rumaa
Hei, tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂänÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä yÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂönÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä sun taikaa
tarvitsen, enkÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä voi sua vastustaa
Sekoilen, saat mut sitÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä haluumaan
Hetken, yhteen kuulutaan.
Hei, tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂänÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä yÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂönÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämme sen
Yhteisen himon salaisuuden
Totuuden unohtumaan jÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂälleen saat
Ennen aurinkoa taas karkaat