Syyttmn syntymn sattui hn
thn maahan pohjoiseen ja kylmn,
jossa jo esi-ist juovuksissa tottakai
hakkasivat vaimot lapset jos ne kiinni sai.
Perinteisen miehen kohtalon
halus' vlt poika tuo.
En koskaan osta kirvest,
enk koskaan viinaa juo.
Muuten juon talon.
Lumihanki kutsuu perhett talvisin,
vaan en tahdo tehd koskaan lailla isin.
Mut kun tynvlityksest tyt ei saa,
hlle kohtalonkoura juottaa vkijuomaa.
Niin Turmiolan Tommi taas her henkiin
ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin.
kohti laukkaa viinakauppaa
Se miehen eptoivoon ajaa,
kun halla viljaa korjaa.
Keskelt kylmn mullan hiljaa
kylm silm tuijottaa,
kun kirves kohoaa
Keskelt kumpujen mullasta maan
ist ylpein katsovat poikiaan,
kun tyttmyys, viina, kirves ja perhe
lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe.
Tm tuhansien murheelisten laulujen maa
joka tuhansiin jrviin juosta saa
Katajainen kansa,jonka itseslin mr
ei mitaa jrki eik eik krki mr.
Joka lauluissa hukkuvat elmn valttikortit
ja kiinni pysyvt taivahan portit
ja Einarin eptoivosta ne kertovat