ÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂlÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ole suruissasi, ÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂälÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä enÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä niin vihainen
vaikka puut ja tuulet vaihtui esikaupunkien rumuuteen
lapset laatikoilla, rÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät nenÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂässÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ja nenÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät jÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂässÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä
harmaan kaikki voimat kiertyy tiukalle tukehduttamaan
Milloin viimeksi nauroit, milloin viimeksi halusit satuttaa
miehesi nukkuu ja toivot hÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂänelle hidasta, tuskaisaa kuolemaa
samanlaista kuin itsellesi, samanlaista kuin lapselle
jonka ei annettu olla lapsi eikÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä oppinut muutakaan
ViekÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä minut kotiin!(6x)
YÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂön maku, kun linnut syÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöksyy mustina siipinÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂähtiÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä pÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäin
vaan mikÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä on nimesi nimi, tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂähtesi salainen luku ja numero
alusvaatteet lattioilla, kaikki jotenkin likaista
seinÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät betonilaattoja ja betonilaattoja tunteet
ViekÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä minut kotiin!(6x)
ElÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän pieni piiri pienenee, isÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä leikkaa pihalla heinÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä
pian on aika pestÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä hampaat, sulkea silmÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät, laskea lampaat
kÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäriÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä peitto tiukkaan, ennenkuin hirviÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöt tulevat
eikÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä oikeilla hirviÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöillÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä koskaan ole nimeÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä
tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän vuoksi kaikki jÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä kesken