taas mä saan lentää välissä taivaan ja maan enkä kauaksi jää enään
milloinkaan
kaivon toiveiden lantin heitin siivet selkään jos mä saisin
korkeallesinut voisinlennättää
murton ylle pilven reunaan teen meille piilopaikan illan tullen
ikkunasta noudan pois sut odottamasta
taas mä saan lentää välissä taivaan ja maan enkä kauaksi jää enään
milloinkaan
yössä avaruuden laulun kaikuu holveissa piilopaikan
muistoja se tuo ja pois mut kuljettaa pilveltämme voimme nähdä sen
tuon tutun tähden kirkaimpana yössä loistaa
mustat varjot yöstä poistaa
taas mä saan lentää välissä taivaan ja maan enkä kauaksi jää enään
milloinkaan
taas mä saan lentää välissä taivaan ja maan enkä kauaksi jää enään
milloinkaan
taas mä saan lentää välissä taivaan ja maan enkä kauaksi jää enään
milloinkaan